3.7.

 Juhannuksen jälkeen lähdin Helsinkiin ja jäin sinne

heittelemään leipiä 

opettelemaan kieliä 

kävelemään puutarhassa

löytämään kiiltomatoja

tekemään ruokaa yöllä hiljaisessa talossa

heräämään aamulla aurinkoon ja uuteen tuoksuun

(joskus on vaan opeteltava hengittämään uudelleen)

Tänään matkustin 13 tuntia bussilla pohjoisen tuttuihin tuuliin,

joka kerta jaksaa yllättää miten korvissa humisee kun ei enää kuulu sitä ylimääräistä Ihmisen luomaa kohinaa.

Täällä tuoksuu pihkalle ja tulee mieleen aika monia muistoja jotka ensin kirpaisee ja puristaa kasaan mutta kai

ehkä
pikkuhiljaa
alkaa jo hymyilyttää

Mun sisällä läikkyy aika monta ristiriitaista tunnetta

(jännittää)

mut aamulla mun puhelin piipittää ja näytöllä lukee että

besos chiquitita

mitähän täällä oikein tapahtuu

☀ vapaa kuin tuuli, se on elämän luonne ☀

Löydettiin metsän keskeltä kuiva kohta jossa sydän pakahtui kevään ja hiekkatien tuoksusta

ensimmäiset pikku kevätkirkunat, se kun rintalastan alla läikähtää niin suuri ja äkillinen onni ettei tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä

(naurettiin kuitenkin)

kummipoika halusi syödä mustikanvarpuja, löysi maasta afrikantähtiä jotka oli maailman kauneimpia aarteita, 

antoi ne minulle lahjaksi 

"jotta muistaisit minut aina"

(pieni ihminen sinä opetat minulle elämää)

kevät tuntuu jo ilmassa,

ihana rakas tuttu tuulinen kukantuoksuinen auringonlaskuinen hymyilyttävä sydäntäsärkevä uudelleensyntymisen kevät

(näytä mulle tie aurinko sun uuteen aamuun)

Olen sairauden takia joutunut pysymään kotona mutta se ei oikeastaan ole haitannut; oon ehtinyt tutustua uuteen kotiin ja vähän jo ystävystyä sen kanssa, maata pitkiä aikoja peiton alla, askarrella (simpukkaverhoa!), syödä jäätelöä, inspiroitua aika monesta jutusta, nostaa korteista miekkojen kuutosen (liikkuminen, muutos parempaan, ongelmien ratkeaminen, siirtyminen vaarasta ja kivusta loitommaksi)

Mä suunnistan kohti onnea! Jes!

☽☾ the high priestess ☽☾

Viime päiville ominaisia juttuja:

talon vierestä lähtee portaat meidän omalle pikku rannalle josta näkyy koko PYHÄjärvi kaikessa seesteisyydessään,

öisin kuura peittää maan,

viikonloppuna työskentelin lasten tapahtumassa keijuna, kukkia päässä,

päässä soi kolmatta päivää flo morrisseyn pages of gold,

sain ilmaisen villapaidan vintageliikkeestä ja tajusin vasta kotona että ristipistot muodostaa ihmisen joka ampuu lintua,

unessa ankerias puri rakasta jalkaan ja kun kirjoitin tähän unessa niin biisissä sanottiin se myös,
  
oon kerännyt kiviä, askarrellut koruja, viheltänyt, istuttanut kasveja, kirjoittanut itselleni rakkauskirjeen, irtaantunut kehosta meditaatiossa, heilutellut varpaita, pussaillut, huutanut täysillä, ollut aika paljon ihmisyyden äärellä.
 

Nostin itselleni tarotkortin ensimmäistä kertaa kuukausiin, ja sain Ylipapittaren (selvännäkö, intuitio, alitajunta, feminiinisyys, unimaailma, mysteerit).
Mietin mun juuria pohjoisessa, vahvoja karjalan emäntiä jotka on toiminut kansanparantajina, mietin minua ja siskoa ja yhdysmieltä ja enneunia.
Jännittää vähän.

(ja aiemmin samana aamuna olen kirjoittanut vihkoon:
"Maailmankaikkeuden salaisuudet tulevat avautumaan ihmiselle. Ihminen tulee löytämään itsestään kykyjä, joita ei tällä hetkellä ole olemassa edes hänen rohkeimmissa kuvitelmissaan. Ja ihmisestä todella tulee Jumalan kuva, ihmisestä, joka alkaa luoda ympärilleen jumalallista maailmaa.")

ps. kaikki naiset,
verikuun jälkimainingeissa lukekaa tämä

luontoäidin kehto

"Your deepest roots are in nature. No matter who you are, where you live, or what kind of life you lead, you remain irrevocably linked with the rest of creation."

Maaemon syleilyssä, taivaankappaleiden nähtävänä ja täydessä harmoniassa. Tässä hetkessä hymyilytti elämän ja luonnon parannettavaksi antautuminen, ja esim sellaiset asiat kuin:

oravanpoikanen joka istui pihapuussa tuntikausia hievahtamatta ja katteli vaan silmiin kun menin puun juurelle juttelemaan sille

letunpaisto

tää

joutsenet ja taivaansini

vaaleanpunaiset auringonlaskut

porot

pohjoisen kuningas

bussikännit

noitarumpusymbolit, hedelmällisyyden jumala

kesäkuun valo

Matkustettiin joku yli 20 tuntia, juotiin yrttiviinaa Oulussa, nukuttiin pommiin Jyväskylässä, tultiin takaisin kotiin ja tänne oli tullut melkein jo kesä. Eilen roudattiin ensimmäistä kertaa soundsystemit puistoon ja vanha brittimies tuli haltioituneena ihmettelemään kuinka on "kuullut tämmöistä saundia viimeksi woodstockissa". Tein kelttiläisen tarotennustuksen ihanalle tytölle joka alkoi itkeä liikutuksesta.

Tänään kadulle soittamaan ja huomenna taas lähtö loppuviikoksi maalle transsitansseille, on aika erityisen hyvä elää ja kokea tässä hetkessä. Siirrettiin sänky toiselle puolelle huonetta (joku tuossa kohdassa oli vialla kun alkoi heti itkettää) ja keräsin sireenejä ja villiruusuja ikkunalaudalle. Mun blogiin on päädytty hakusanoilla "kesällä voi heilutella varpaita".

 Connect and rejoice <3