tiistai

En ole ehtinyt kirjoittaa,

koska en ole ehtinyt olla kotona,

koska en ole ehtinyt olla hymyilemättä,

 juoksematta kierimättä nauramatta ihmettelemättä suukottelematta

pitkälle yöhön kun olen ensin nähnyt auringon laskevan hiljalleen

ja käpertynyt sen viimeisiin säteisiin hengittämään

Tuntuu ihmeelliseltä että tätä kaikkea voi olla.

Ensimmäisenä haluan polkupyörän ja narsisseja keittiön pöydälle,

seikkailuja ja reppuretkiä.
Parvekkeella saattaa helposti istua hihattomalla paidalla pitkänkin aikaa,

maata olohuoneen lattialla ja soittaa pikkudjembeä ja

apuamitäeikä oikeestiko nytkö viimein aurinko kiitoskiitoskiitos

ps. enää ei ole koulua eikä mitään mihin pakottautua aamuisin, tuntuu oudolta 
pps.löysin mikko huotarin blogista tämmöisen kuvan meistä parin vuoden takaa, oli pääsiäinen ja rummut kaikui pispalanharjulle asti

Elämä on rakas

ja raskas,

kevään odotus on aikalailla ainoa asia mielessä

(vaikka tottahan se on että muutos lähtee itsestä eikä ympäristöstä)

On ollut mukavia hetkiä; hyvät kestit ravintolapäivänä, tanssimista pienessä kellarissa, hennatatuointien tekemistä, suukkoja ja paljon unta. En saa oikein mitään aikaiseksi, pelkään pimeän tuloa vähän mutta kai sitä vielä hetken jaksaa. Eilen mua kuljetettiin silmät kiinni kaupungilla, tuli semmoinen olo että mitä jos oikeasti menettäisi loputkin näkökyvystä,

olisiko se mun maailmani loppu

?

Kaipaan oivalluksia, mielen selkeyttä tai matkaa jonnekin kauas,

lintujenlaulua ja kävelyä hiekkateillä kangaskengissä,

kuraa pyörän renkaissa ja lokkeja sataman yllä

Pitäis vaan muistaa tässä harmaudessakin että hitto tiia

kaikki on h y v i n

ja rakkautta täynnä

 

"Intiaani keskusteli lapsenlapsensa kanssa.

Hän sanoi: "Kaikissa meissä asuu kaksi taistelevaa sutta. Toinen niistä on paha. Se on viha, pelko, kateus, mustasukkaisuus, suru, ylimielisyys, itsesääli ja valhe.

Toinen on hyvä. Se on ilo, rauha, rakkaus, toivo, tyyneys, nöyryys, hyväntahtoisuus, empatia, totuus ja luottamus".

"Kumpi susi voittaa?", kysyi lapsi.

"Se, jota ruokit", vastasi vanhus."

vinksin vonksin

Kuvissa parin viikon takaisia seikkailuja, valoa, pieni kissa ja pieni pilkkijä

Tänään olen:

♥ herännyt aikaisin

♥ syönyt valtavan aamiaisen auringossa

♥ istunut kahvilassa ja hymyillyt ohikulkijoille

♥ saanut kutsun ilmaiselle espanjankurssille

Aurinko on tehnyt hyvää ja selkeyttänyt mieltä

Pimeys on ravistellut taas kamalasti, en oikein tiedä kuinka kestää tämä viimeinen puserrus ennen kevättä mutta eiköhän se siitä.

Oon miettinyt paljon itseäni ja sitä mitä minä oikeasti haluan ja mihin olen valmis,

en ole siitäkään vielä varma, paitsi:

- poikaystävä on pyytänyt muuttamaan hänen kanssa jonnekin ja tiedän että haluan sitä mutta en ehkä ihanihan vielä (liian monta asiaa kesken)

- haluan saada koulun kunnialla loppuun ja sen jälkeen nauttia kesästä ja vapaudesta ja etsiä jonkun itselle sopivan työharjoittelupaikan.

- ensi talveksi tahdon Aasiaan

Sitten on asioita jotka jatkuvasti hajottaa ja rikkoo ja tekee epävarmaksi

(se sanoo että mä annan liikaa mun energiaa sellaiselle ihmiselle joka vaan nauttii siitä että saa sabotoida meidän rakkautta. Koska ei kukaan tai mikään voi tulla enää meidän väliin vaikka kuinka tahtoisi ja niin se kai on mutta kun)

Hyvää on kuitenkin se että tänään bussissa tuoksui Portugalille ja nauratti aika moni asia

ei ollut minusta sun laivaan astumaan, voit purjeesi nostaa

Nyt on neljä uutta pistokasta vesilaseissa ikkunalla, juureskeittoa kattilassa ja vähän kirkkaampi päivä

(kirkkaampi mieli?)

puhun sun kanssa pitkään ja sä sanot yhä että

rakastanrakastanrakastan

pakostakin ajattelen että mitä sitten

Kaikki on niin sekavaa

mut kai tää tästä

kai mä vielä

niin

(haluisin vaan ulos tästä kuoresta)

ps. kuvat on forget-me-notin (jota suosittelen päivä päivältä lämpimämmin) pikkujouluista, hetken oli lämmin ja melkein turvallinen olo

pps. jos joku haluaa tulla teelle niin tervetuloa