Hirmu paljon kuvia metsäfestiwaaleilta, ja lisää laitan vielä myöhemmin.
En oikein tiedä mitä sanoa näistä festareista. Oli hienoja ja ehdottomasti näkemisen arvoisia artisteja jotka osasi ottaa tilan ja ilmapiirin haltuun, tosi kauniita esityksiä ja ihania ihmisiä. Ensimmäiset päivät käytin tällaiseen pintatarkasteluun. Sitten kolmantena päivänä koin jotain perustavanlaatuista (tuntuu että aika moni taisi oivaltaa silloin jotain, joku vielä sanoi jälkeenpäin että joogakalenterin mukaan sinä päivänä alkoi "tajuamisen ja rakkauden aika"). Avasin silmät sille, mitä oikeasti oli tapahtumassa, ja tajusin ihan yllättäen että enhän minä tänne kuulu. Eikä kukaan muukaan meistä oikeastaan.
Tämä on metsä, ikuinen koti. Ihminen kävelee paratiisiin ja tuhoaa kaiken, jyrää ja hajottaa ja metelöi, pelottaa muut pois ja sulkee silmänsä siltä kaikelta, kuten aina. Tämä ajatus teki minut hurjan surulliseksi ja pettyneeksi, mutta toisaalta tuntui että olen sisäistänyt asian joka on pitkään vaivannut vastaavanlaisissa tapahtumissa.
Älkää käsittäkö minua väärin - en halua tehdä kenellekään pahaa mieltä enkä masentaa enkä provosoida. On ihan huippua että on tarjolla vaihtoehtoistakin festarimeininkiä, kerrankin ihan maailmanluokan musiikkia tässä genressä eikä aina vain sitä samaa "kaveri soittaa levyjä psykebileissä x". Dekot oli uskomattomia ja tunnelmakin ajoittain aika maaginen, Ozric Tentacles ja Merkaba tajunnanräjäyttäviä. Mutta eräs kysymys jäi häiritsemään:
Vaatiiko se, että ihminen voi tanssia itsensä transsiin metsässä, todellakin a) sound systemin joka kaikuu kilometrien päähän ja sekoittaa koko ekosysteemin kenties vuosikisi, b) kasan huumeita jotka ”avaavat mielen musiikille” ja c) neljätuhatta muuta yhtä hysteeristä ja huumehouruista ihmistä?
Ei minusta.
(Enkä ota tässä kantaa niihin huumeisiinkaan, lähinnä vain siihen miten suorituskeskeisesti niitä käytettiin "kun nyt on festarit ja kyllähän sillon täytyy vähän" pistepistepiste)
Olisi kiva saada jotain keskustelua aikaan, ihan ajatustasollakin vaikka! Kiitos! <3
(niin ja teen vielä selväksi etten ollenkaan kadu tätä reissua, vaikka siltä ehkä kuulostaa. Näen nyt monet asiat paljon selkeämmin ja tuntuu itsetietoisemmalta ja inspiroituneemmalta kuin aikoihin!)
(niin ja teen vielä selväksi etten ollenkaan kadu tätä reissua, vaikka siltä ehkä kuulostaa. Näen nyt monet asiat paljon selkeämmin ja tuntuu itsetietoisemmalta ja inspiroituneemmalta kuin aikoihin!)
you've got a point there, sis! muutaman vuoden touhua vierestä katselleena en voi kuin yhtyä hämmästelyyn. suuri määrä ihmisiä pienehköllä alueella ei voi olla jättämättä jälkeään luontoon. tuntuu vähän absurdilta, mihin luontoa kunnioittavat ihmiset ovat valmiita oman ilonsa tähden, vaikka ymmärrän myös asian toisen puolen: sydämeen käyvät bassot ja joukossa syntyvän onnen ja energian. ei muualla ole vastaavaa.
VastaaPoistayhä useammin olen toivonut, että ihmiset pyrkisivät mietiskelemällä ja läsnäololla saavuttamaan samat vibat kuin päihteillä. olen tässä viime kuukausina mielessäni pyöritellyt sitä, ettei onneen ja tietoisuuteen ole oikotietä. kärjistettynä: hitaat askeleet ja kehitys on tärkeämpää, kuin kertarysäyksellä mielen avaaminen hetkellisen nautinnon vuoksi.
maailma on niin hassu paikka.
Olen niin onnellinen että päädyin tuonne festareille! Olin fiilistellyt jo monta vuotta esim Unkariin lähtöä ja O.Z.O.R.A.a ja S.U.N. -festareita, mikä onni että tajusin nämä asiat täällä kotona enkä siellä kaukana! Oivalsin muutenkin hirveän monta asiaa, omaan itseen ja päihteidenkäyttööni ja sisäiseen voimaan liittyen. Nyt tuntuu vahvalta ja voimautuneelta, itsetietoiselta<3 mutta ensi kesänä menen kyllä Tingiin tai johonkin, ei tuo ison mittakaavan psykemeininki hirveästi kolahdellut.
PoistaIhanaa elokuuta ja kaikkea hyvää ja hellää sulle sisko!<3
Postaukseen täysin kuulumattomasti; voi ei löysin sut kavereiden kautta facesta enkä tiedä, hämmentää. En tiedä muistatko, mutta mun piti lähettää sulle joskus kirje(osoitteen olen totta kai jo hukannut) ja vähän harmittaa että en tehnyt sitä, koska vaikutat aika mahtavalta ihmiseltä.
VastaaPoistaMaailma on aika pieni! Vitsi miten ihanaa että sanot noin, olen hermoillut aika pitkään kun ei tunnu ollenkaan mahtavalta ihmiseltä. Mutta jos vielä innostut kirjoittamaan niin tässä: Kantotie 6, 33180 Tampere :)
PoistaIhania kuvia <3 Ite en oo vieläkään oikein palautunut metsästä. Vieläkin kelaan sitä festaria yhtä paljon kuin viime maanantaina. Oli kyllä hämmentävä kokemus, menin sinne täysin tietämättä mihin menen. Ja noi päihteet. Voi kumpa joku olis sanonu että älä käytä yhtään mitään. Ekat pari päivää meni vaan edestakasin juoksennellessa, etsin sieltä kaikkea enkä halunnut missata mitään ja silti tuntuu että missasin kaiken kun en malttanut pysyä paikoillani. Hassu toi joogakalenteri. Koska mäkin tajusin lauantai yönä etten kuulu sinne. Sunnuntain aamuhämärässä poistuin stage-alueelta enkä palannut enää.
VastaaPoistaIte osasin kyllä varautua siihen päihteiden määrään, kuvittelin vaan että niissä festareissa olisi kyse muustakin. Ei siis sillä, että itsekään olisin ollut täysin selvinpäin mutta ainakin oman kokemuksen mukaan tuo ei ollut oikea paikka sellaiseen päihtymykseen, tuntui että kaikilla oli päihteidenkäytön motiivina nimenomaan se "sekoilu". Mutta ymmärrän toki miksi niin moni viihtyi ja piti kaikkea taianomaisena jne., jotenkin vaan itseä viehättää enemmän se metsän VIISAUS ja tuntui että se oli tukahdutettu aika taidokkaasti kaikella sillä väriloistolla ja basson jytkeellä.
PoistaOivallusten viikonloppu, uusi aika <3
Kirjoitan nettiluolasta Intiasta, joten viesti jaa lyhyeksi ja tuhnuiseksi, mutta koin kuitenkin suurta tarvetta vastata tahan!
VastaaPoistaOlen aivan tasmalleen samaa mielta kanssasi. Kavin itse kerran pienilla uugee metsafestareilla eraan kolmikirjaimisen substanssin ollessa myos menossa mukana, ja vaikka en kokemusta missaan nimessa kadu, tajusin kylla varsin pian etta ei tata koskaan enaa. Metsat ovat kauniita ja kyseinen kolmikirjaiminen substanssi on mielestani kaunis (hyvin toisella tapaa kuin reivikaytossa nautittuna, tosin), mutta ihmisen loputtomassa tarpeessa hakeutua kaikki aistit kuormittavan stimulaation aarelle ei ole mitaan kovinkaan kaunista.
Ymmarran kylla, miksi moni moisen meiningin aarelle yha uudestaan ja uudestaan hakeutuu, mutta itse koen etta onni, viisaus ja kauneus loytyy aivan muualta.
<3 loisto teksti ja hyvää rehellistä pohdintaa ja ajatuksenjuoksua. Itse en ole täällä festareilla päässyt vielä käymään mutta mieli tekisi kovin. Ja ennakko-odotukset mulla on samankaltaiset mitä kirjoittelitkin, ja mulla olis varmasti samanlaiset kelat siellä ollessa.. tietyistä syistä luulen että en edes uskaltaisi mennä kosmoon, mutta kaiken sen psykehypetyksen ja nappien keskellä olis varmasti myös paljon kaunista, jos ei muuta niin ihmiset ainakin. En osaa oikein pukea sanoiksi mutta tämä kys. festari tuntuu todella ristiriitaiselta..
VastaaPoista*korjaus edelliseen että metsäfestivaaleistahan sä puhuit, mutta eikös kosmos ole aika samaa huttua:)
PoistaOlen miettinyt paljon samaa. Pohjoisempana asustavana ja rahoistaan tarkkana ihmisenä ei ole noihin isompiin tapahtumiin tullut mentyä ja vähäiset reivailuni ovat muutenkin tapahtuneet sisätiloissa, mutta vaikka periaatteessa ymmärrän hyvin tarpeen transsata luonnon keskellä, tietyn atavistisen ykseyden tunteen, etenkin ekologina kaihertaa ihmisen jyräävä olemus ja etenkin äänisaaste.
VastaaPoistaMielenkiintoinen blogi muuten, hauska seurata, vaikka itse en aivan samaa kulttuuria tavallaan edustakaan. :)