Mun maailmaani on tullut viimeaikoina uusia, välillä tosi pelottaviakin asioita joista kukaan ei varoittanut ja joita en ehkä olisi halunnut olla todistamassa, vastoinkäymisiä jotka on riepotellut tuulessa ja puristanut kasaan. Viime syksy ja tämä talvi on olleet ihan helvetin raskaita mielelle ja sielulle ja oon monta kertaa kyseenalaistanut kaiken ja miettinyt että
mitä mussa on muka enää jäljellä
mutta sitten sä oot siinä ja sanot että "tää on sun aikaa, sä näät kauneutta loppusyklissä kun kaikki näyttää kamalalta - siksihän mä sua rakastankin" ja tajuan että kaikella on syynsä ja merkityksensä eikä meillä oo pelättävää niin kauan kuin kevät on tulossa ja yöt vaihtuu aamuihin. Maailma ohjailee meitä oikeaan suuntaan ja kaikki nää mutkat tulee matkalle väistämättä, opettaa jotakin
(kai ne on haasteita mulle itsellenikin ja omalle henkilökohtaiselle selviytymiselle)
Nyt on aika nauttia ja tehdä parhaansa jakaakseen vain sitä hyvää ja rakastavaa eteenpäin, kohdella ihmistä ihmisenä ja yrittää hyväksyä jokainen virheineen. Se on hirmu vaikeaa aina joskus, mutta miten muuten tästä viimeisestä pimeydestä selviäisi?
tuo eka kuva on jotenkin huikea!
VastaaPoistakiva kiitti! <3
PoistaTuli hyvä olo sinusta, semmoinen mikä tulee kun kohtaa jotain erityistä <3
VastaaPoistaVoi että löysin ihanan blogin!
VastaaPoistaSinä oot ihana tyttö!
PoistaEt tiedäkään, kuinka sanasi voivat kannatella minua. Imin ne itseeni ja aion parantua pois täältä mielisairaalasta.
VastaaPoista<3
<3 voi ime ittees myös tätä kevättä, ihan ihmeellistä aikaa saadaan elää! Aurinko on tullut takaisin, lumet sulaa jo ja linnut laulaa aikaisin aamulla, ne on sellaisia asioita jotka pitää mut kasassa. On helppo hengittää.
Poista