tiistai 13. toukokuuta 2014

Italy, pt.1

Valtavan paljon kuvia Italianreissulta
(Alpit olivat valloittavat, sinne haluan joskus vaeltamaan)

Olen käynyt Italiassa kerran aiemminkin, mutta lapsen silmin se näytti aivan erilaiselta kuin nykyään (vaikka nämä silmät ei ihan aikuiset varmaan koskaan tule olemaankaan)


Tällä kertaa Italia näyttäytyi:
  • parvekkeilta roikkuvina pyykkeinä
  • pikkuruisina kapeina katuina vanhan kaupungin ytimessä
  • euron viinipulloina
  • vihreinä ikkunaluukkuina
  • pastellinvärisinä kivitaloina
  • herttaisina vanhuksina jotka huusivat kadulla parvekkeen alla "Mamma mia!"
  • paikallisina miehinä joilla ei ollut säädyllisyyden häivääkään
  • vehreinä vuorina jotka olivat kauttaaltaan täynnä sitruunapuita
  • pään pudisteluna turisteille
Palattuani kotiin maailma oli muuttunut vihreäksi ja tuoksui kesäsateille
("Minä omistan kaiken mitä näen ja mistä pidän. Minä omistan koko maailman")
 Eilisiltana kuljettiin mustalaisrakkaani kanssa lähimetsän läpi, sinisenä hetkenä kylvettiin siemeniä sinne tänne ja erään erityisen kauniille metsäaukiolle pienen kuusen alle
lintujen äänet puissa teki olon levolliseksi ja lapsenomaiseksi
kertokaa jotain rakasta

4 kommenttia:

  1. minä rakastan öitä joina uneksin hänestä. rakastan aamuja joina tiedän hänen vielä nukkuvan, mutta unissaan hänkin kaipaa minua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 minulla oli tänään semmoinen aamu, voimauttava ja hellä ja aurinkoinen

      Poista
  2. Sun takut on ihan mieletömät! Ja sinä ja ylipäätään maailma ja ihmiset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oho hih kiitos :) en tiedä mitä mieltä olen niistä itse, harvoin ajattelen niitä kummemmin muuta kuin jos ne on jotenkin hölmön näköisesti. Vähän kyllä kaipaan suoraa tukkaa jota voisi hulmutella tuulessa.

      Poista