Olen seissyt laiturilla hiljaa ja kuullut äänet kaukaisten laivojen

Viime päivät ovat olleet sateisia ja harmaita, mutta sitäkin enemmän täynnä hellyyttä ja rakkautta. On soitettu kadulla, musisoitu muuten vain, suunniteltu, innostuttu, juotu vähän liikaa kahvilikööriä, nähty pitkästä aikaa, oltu ihan parhaalla kokoonpanolla, hymyilty, tavattu vanhoja ja uusia tuttuja, laulettu, tanssittu, pussikaljoiteltu, asioitu virkavallan kanssa ja jännitetty vähän, juhlittu syntymäpäivää, naurettu, itketty, soitettu serenadia ikkunan alla, viihdytetty ohikulkijoita, suukoteltu, juhlittu yöt ja nukuttu päivät.

Nyt tuntuu hyvältä. Tuntuu että uusi kuu saattaa tuoda ikäviä muutoksia tullessaan mutta hei, nyt on tämä hetki ja elämä on mielekkäistä mielekkäintä! Syys on kohta täällä ja ilma raikasta! Unohtakaa kaamosmasennukset ja astukaa ulos nyt heti, älkää edes lukeko tätä tekstiä loppuun vaan juoskaa nyt äkkiä pihalle ja vetäkää syvään henkeä, kuunnelkaa ja tunnustelkaa tätä syksyä ihan jokaisella solullanne. Se palkitsee.

ps. teitähän on jo yli sata? mitä? häh? missä välissä?

vau!