tiistai 3. syyskuuta 2013

keltainen syyskuu ja liinassa tahroja

Pelkään että oon hukkaamassa itseni - se tapahtui jo kerran ja sen syklin päätyttyä ja uuden alkaessa mä hetken ajan tiesin ihan kirkkaasti kuka olen ja mitä tahdon. Mulla oli viisi vuotta roikkunut sama horoskooppikoru kaulassa, mä pakenin toiseen kaupunkiin ja kevään merkkejä näkyi joka paikassa, olin ihan umpirakastunut kaikkeen ja kaikkiin eikä tuntunut ollenkaan vaikealta halata tuntemattomia ihmisiä kadulla. Nyt tuntuu että oon joku kuori vaan. Viime yönä olin lampaantaljalla ilman vaatteita ja yks kiva otti musta valokuvia ja nauratti ja tuntui vähän siltä mitä oli joskus.
Unet näyttää aina vaan vettä keuhkoissa ja haita. Ehkä pitäisi yrittää olla ihan oman itsensä kanssa hetki.

14 kommenttia:

  1. hihhihi toi vika kuva on ihan paras - ja monesti munkin ratkaisu kaikkeen! ää suloinen blogi, suloinen sinä.

    VastaaPoista
  2. vaikutat nii loistotyypiltä että ois niin kiva tutustua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana, tuu nykimään hihasta jos näät jossain! (toisaalta häkellyn siitä aina ihan hirveästi mutta kai se on ihan okei)

      Poista
  3. voi suloisuus! tuu kyläilee tänne näin joskus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää tulla oikeesti! Eihän se ees oo hirveen kaukana! Oon vaan niin jumittunut nyt taas tampereelle eikä oo ollut motivaatiota lähteä mihinkään pitkään aikaan (eikä rahaa). Mut on kyllä pakko tulla!

      Poista
  4. Sinä muistutat paljon minua nuorempana. Vilpitön, kaikesta uudesta kiinnostunut, välitön ihminen joka seikkailee paikasta toiseen. Annan neuvon: älä koskaan kyynisty, se tappaa sisäisen lapsen. Maailmassa tapahtuu kokoajan kaikkea pahaa, mutta ei saa ummistaa niille kauniille asioille silmiään mitä ympärillä tapahtuu <3 piis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, yritän parhaani! Ihanaa että tuollaisia tosielämän Peter Paneja on, toivottavasti myös muistutan paljon sinua sitten vanhempana! <3

      Poista